Talvi tuli Somerolle 20.11.

Puolen yön aikaan lähdin vielä tupakalle ulos - huomasin maan peittyneen valkoisesta lumesta. Kaikki oli kuin postikortista. Kutsuin sinut Leedi hööpelö ihmettelemään lunta. Ovella otit hajut ja häntää huiskuttaen, korvat tukossa painelit metsään - huutelin ja kutsuin... ei mitään tehoa. Olit päättänyt nauttia lumesta todenteolla, ihan yksinäsi. Kahden aikaan yöllä luovutin huutelun ja lähdin nukkumaan, koska aamulla oli töihin lähtö. Heräsin suruissani aamulla ja kerroin Oskarille, että olit yöllä karannut ja en tiedä missä olet. Oskari katsoi minua ihmeissään ja sanoi, et tuolla pihallahan se Leedi haukkuu. Oskari oli luullut, että minäkin olen sinun kanssa ulkona. Ovi auki ja koirus sisään - uni maistui! E n tiedä olitko juossut koko yön, vai nukkunut tallissa (jonka oven aukaisin yöllä ) mutta väsyneen, mutta iloisen näköinen olit aamulla kotiutuessasi. Siitä lähtien olen ollut hieman varuillani "yöulkoiluista".